Psykologien
Työhuone
Psykologien
Työhuone
lauantai 12th maaliskuu, 2022
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on viime viikkojen aikana saattanut herättää monessa meistä pelkoa, ahdistusta ja monia muita tunteita. Jo lähes kaksi vuotta jatkunut koronaviruspandemia on myös ollut haastavaa aikaa, jolloin rajoitustoimien ja sairastumisenpelon lisäksi ihmiset ovat saattaneet kohdata taloudellisia ongelmia, läheisten sairastumista ja kuolemaa sekä sosiaalisen eristäytymisen tuomia ongelmia.
Mitä on mahdollista tehdä tilanteessa, jossa tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta ja pelottavalta? Tässä joitakin ideoita:
1) Muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Ihmiset reagoivat järkyttäviin asioihin eri tavoin, ja voit myös huomata itsessäsi monenlaisia, ristiriitaisiakin reaktioita. Viha, suru, pelko ja ahdistus ovat normaaleja reaktioita, mutta ne eivät myöskään sulje pois muita tunteita. Voit esimerkiksi samaan aikaan tuntea surua ja myötätuntoa kotinsa menettäneitä ihmisiä kohtaan ja iloita omassa elämässä tapahtuneesta asiasta. Tärkeintä on tutkailla ja tunnistaa omia tunteita ja ajatuksia tuomitsematta niitä.
On myös täysin normaalia tuntea, että esimerkiksi tässä artikkelissa esitellyt ideat tuntuvat kliseisiltä tai niiden toteuttaminen omalla kohdalla on hankalaa. Pitkään jatkuneessa epävarmassa tilanteessa toivottomuuden ja kyynisyyden kokemukset ovat ymmärrettäviä. Joskus tähän voi auttaa ikään kuin toimia tahallaan tunnetta vastaan – mitä joku tekisi, jos kokisikin toiveikkuutta ja ajattelisi optimistisesti?
2) Pidä kiinni rutiineista. Vaikka uutiset maailmalta saisivat olon tuntumaan siltä, että on astunut katastrofielokuvaan tai maailmanlopusta kertovaan novelliin, on tärkeää yrittää pitää elämän perusasioista kiinni. Muista nukkua, syödä ja juoda. Puhu muille ihmisille, älä vetäydy yksin huoliesi kanssa. Työhön tai opiskeluun keskittyminen voi tuntua vaikealta, mutta olisi tärkeää saada myös jotain sellaista tekemistä, joka vie ajatukset edes hetkeksi muualle. Yritä löytää myötätuntoa itseäsi ja muita kohtaan: on aivan ymmärrettävää, ettei tällä hetkellä välttämättä saa asioita samalla tavalla aikaiseksi kuin vaikkapa muutama vuosi sitten.
3) Rajaa murehtimista. On helppoa vajota uutisoinnin syövereihin ja lukea otsikko toisensa jälkeen pahenevasta tilanteesta. Pysähdy pohtimaan, kuinka paljon päivästä käytät asioista murehtimiseen tai katastrofiuutisten lukemiseen, ja miten se vaikuttaa oloosi. Kannattaako esimerkiksi aloittaa aamu uutissivuston avaamisella, vai olisiko parempi aika sille myöhemmin päivästä? Eräs hyvä tapa rajata omaa murehtimista on huolipäiväkirja: aina kun mieleen tulee jokin murhe tai huoliajatus, kirjaa se huolipäiväkirjaan ja pyri sitten päästämään ajatuksesta irti. Huolipäiväkirjan asioihin on lupa palata päivittäisessä huolihetkessä. Huolihetki voi olla lyhyt hetki, esimerkiksi 20 minuuttia, jonka aikana on lupa ajatella huoliajatuksia ja suunnitella ratkaisuja. Huolihetkessä voi pohtia, mihin asioihin on oikeasti mahdollista vaikuttaa, ja mitkä asiat ovat sellaisia, jotka tulee vain hyväksyä tai joihin voi ainoastaan muuttaa omaa suhtautumistaan.
4) Tartu toimeen ja auta. Onko jotain, mitä voisit tehdä tilanteessa muiden ihmisten auttamiseksi? Jos taloudellinen tilanteesi antaa myöten, voit esimerkiksi lahjoittaa avustusjärjestöille rahaa. Tai onko mahdollista kuluttajana valita sellaisten yritysten tuotteita ja palveluita, jotka antavat osan tuotoista avustusjärjestöille? Vapaaehtoistyö on myös yksi mahdollinen tapa kanavoida tunteita toiminnaksi.
Mielenterveystalon “Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen” -omahoito-oppaassa on aiheeseen liittyen lisää tietoa ja listattu tunnettuja avustusjärjestöjä:
5) Älä jää yksin. Puhu läheistesi kanssa, pyydä muilta ihmisiltä apua. Keskustelutukea voi hakea myös anonyymisti esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelimesta (09 2525 0111, auki joka päivä 24/7) tai Sekaisin -chatista (https://sekasin247.fi, suunnattu 12-29-vuotiaille).
Posted by
BLOGI