Psykologien
Työhuone
Psykologien
Työhuone
perjantai 20th lokakuu, 2023
Jokaisen elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa stressaannumme, ahdistumme tai joudumme kohtaamaan jotain epämiellyttävää. Coping- eli hallintakeinot ovat tapoja yrittää selvitä näistä tilanteista ja helpottaa vaikeita tunteita ja tuntemuksia. Coping-keinot ovat tarpeellisia ja niiden joustava käyttö on oleellista esimerkiksi tunnesäätelyn toimivuuden kannalta. Kaikki tavat yrittää hallita omaa kuormitusta ja tunne-elämää eivät kuitenkaan ole hyviä, vaan ne voivat pahimmillaan heikentää mielenterveyttä ja johtaa ongelmiin. Tässä blogipostauksessa esitellään joitakin mahdollisesti haitallisia coping-keinoja ja ideoita niiden tilalle.
Tunteiden tukahduttaminen ja välttely
Sehän vasta olisi mukavaa, jos ei tarvitsisi ollenkaan tuntea epämiellyttäviä tunteita! Vai olisiko – tunteiden tukahduttaminen voi pidemmällä aikavälillä johtaa esimerkiksi tyhjyyden, irrallisuuden tai yksinäisyyden kokemuksiin. Välillä tulee eteen tilanteita, joissa oman tunteen painaminen pois tietoisuudesta tai omien reaktioiden peittely voi olla pakollistakin. Jos omia tunteita on oppinut työntämään sivuun, se saattaa kuitenkin tapahtua hyvin automaattisesti. Tunteiden ohittaminen voi näkyä esimerkiksi erilaisten sekundaaritunteiden aktivoitumisena: esimerkiksi pelon tai surun tunteen välttely voi purkautua ärsytyksenä tai vihana, jonka alkuperää on hankala ymmärtää. Joillekin tunnekokemusten välttely voi myös näkyä erilaisina kehollisina oireina, esimerkiksi päänsärkynä, levottomuutena tai väsymyksenä.
Mitä tilalle?
Jos huomaat olevasi taipuvainen välttelemään ja tukahduttamaan tunnekokemuksia, olisi tärkeää ensiksi oppia tunnistamaan ja nimeämään tunteita. Esimerkiksi Mieli ry:n julisteen avulla voi pohtia, kuvaisiko jokin näistä sanoista omaa kokemusta. Tärkeää on myös kuulostella, miltä kehossa tuntuu. Hakkaako sydän? Tuntuuko kuumalta tai kylmältä? Missä kohtaa kehoa tuntemus on? Joskus myös erilaiset tarinat ja taide-elämykset voivat auttaa löytämään kadonnutta tunneyhteyttä. Elokuvat, musiikki, teatteri ja vaikkapa tanssi-esityksen seuraaminen voivat auttaa saamaan kiinni tunnekokemuksesta. Myös oma luova työskentely vaikkapa piirtämällä tai laulamalla saattaa olla hyödyllistä.
Päihteiden ja käyttö
Monille alkoholi, nikotiini ja muut päihteet voivat tarjota tilapäistä helpotusta stressiin ja ahdistukseen. Kuitenkin nämä keinot voivat johtaa riippuvuuteen ja pitkällä aikavälillä pahentaa mielenterveysongelmia. Päihteiden käytöllä saatetaan hakea muutosta mielialaan (esimerkiksi nousuhumala saattaa aiheuttaa joillekin ilon ja euforiankin tunteita), tai se voi toimia yhtenä tapana tukahduttaa tunteita, minkä ongelmallisuudesta olikin jo puhetta edellisessä kappaleessa. Päihteidenkäytön haitalliset seuraukset voivat kuitenkin pahentaa jo olemassa olevia ongelmia ja luoda uusia sellaisia – esimerkiksi alkoholinkäyttöä seuraa usein krapula, joka saattaa vetää mielialaa entistä matalammaksi ja vaikuttaa esimerkiksi jaksamiseen töissä tai harrastuksissa.
Mitä tilalle?
Päihteidenkäyttö coping-keinona ei suoraan tarkoita sitä, että olisi välttämättä riippuvainen kyseisestä päihteestä. Joskus jo pelkästään omien ajatus- ja käytösmallien tutkailu ja tunnistaminen voi auttaa tekemään parempia valintoja stressaavissa tilanteissa. Yksi tapa löytää vaihtoehtoja päihteiden tilalle voisi olla listata itselleen “ensiapu”-tyyppinen lista asioista, jotka tuovat hyvää mieltä ja muuttavat esimerkiksi kehon vireystilaa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lyhyt mutta raskas liikuntapyrähdys, kylmä tai kuuma suihku, lemmikin hoitaminen ja silittäminen, tunnepitoisen musiikin kuuntelu tai läheiselle soittaminen. Jos huomaa, että päihteidenkäyttö alkaa tuntua suuremmalta ongelmalta ja vähentäminen yksin tuntuu hankalalta, kannattaa hakeutua ammattiavun piiriin. Apua voi saada oman kotikunnan päihdetyöstä mutta myös esimerkiksi seurakuntien, vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten päihdejärjestöjen kautta.
Itsetuhoisuus
Itsetuhoiset ajatukset ja käyttäytyminen ovat yritys hallita sietämätöntä psyykkistä kärsimystä. Sen lisäksi, että itsetuhoisuus on tietysti jo itsessään vaarallista ja vahingoittavaa, se aiheuttaa ihmisille usein myös suurta häpeää ja saattaa vain pahentaa psyykkistä vointia. Itsetuhoisuus voi olla reaktio syvään tunnetason kipuun, joka voi johtua esimerkiksi menetyksistä, traumoista, masennuksesta, ahdistuksesta tai yksinäisyydestä. Vaikeat tunteet voivat myös tuntua hallitsemattomilta: itsetuhoiset teot saattavat olla yritys saada hallinta takaisin elämäänsä. Itsetuhoisuuteen saattaa liittyä voimakasta toivottomuuden kokemusta, ja henkilö voi kokea, ettei hänellä ole muita vaihtoehtoja tai että hän ei ansaitse parempaa.
Mitä tilalle?
Akuutissa kriisissä ja itsetuhoisten impulssien nostaessa päätään voi olla hyötyä esimerkiksi TIPP-taidoista, joita esitellään tarkemmin tässä postauksessa. Kylmä-altistus, esimerkiksi upottamalla kasvot kylmään veteen tai pitämällä kylmäpakkausta otsalla voi helpottaa vaikeaa olotilaa. Huomion siirtäminen muualle voi auttaa impulssin ohi menemiseen: esimerkiksi yksinkertaiset videopelit, hauska tv-ohjelma, piirtäminen tai sanaristikon tekeminen voivat auttaa. Muistathan, ettei itsetuhoisten ajatusten kanssa pidä jäädä yksin. Ole yhteydessä läheiseen tai ammattiauttajaan. Voit soittaa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden. Akuutissa tilanteessa voit hakeutua myös alueesi päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.
Haitallisten coping-keinojen tunnistaminen ja muutoksen tekeminen vaatii joskus ammattilaisen apua. Esimerkiksi psykoterapiassa on mahdollista tutkia omia toimintatapoja ja yhdessä terapeutin kanssa pohtia hallintakeinoja, jotka olisivat joustavia ja terveellisiä.
Posted by