Psykologien
Työhuone

Liikunta osaksi elämää – kuinka päästä alkuun?

Liikunta osaksi elämää – kuinka päästä alkuun?

maanantai 28th marraskuu, 2022

Me kaikki tiedämme, että liikunta on terveellistä ja tärkeää. Nykyaikainen, moderni elämäntapamme jättää usein varsin vähän aikaa ja mahdollisuuksia luonnostaan tapahtuvalle liikunnalle, ja erityisesti marraskuun harmaassa säässä työmatkapyöräily tai ostoskassien raahaaminen räntäsateessa ei välttämättä inspiroi. Moni tuntee huonoa omaatuntoa siitä, ettei liiku tarpeeksi. Käsityksemme siitä, mitä liikunnan pitäisi olla, saattavat olla myös hyvin rajattuja ja suorituskeskeisiä.

Jos et ole harrastanut liikuntaa pitkään aikaan, on tärkeää aloittaa tarpeeksi kevyesti: sekä matalalla intensiteetillä että pienillä määrillä. Jumien, loukkaantumisten ja ylikuormituksen lisäksi liian innolla ja nopeasti lisätty liikunta aiheuttaa herkästi motivaation romahduksen. Mieti siis, mikä olisi sinulle sopiva määrä liikuntaa: joka toinen päivä noin puoli tuntia? Vai olisiko helpompaa sitoutua siihen, että joka aamu käyttää 10 minuuttia aamutoimista kehon liikuttamiseen? Entä kerran viikossa tapahtuva ryhmäliikuntatunti?

Mieti, mistä saattaisit pitää. Kaikkien ei tarvitse juosta tai käydä kuntosalilla tai pelata frisbeegolfia. Kaipaatko liikunnalta sosiaalisuutta vai omaa rauhaa – vai kenties haastetta myös mielelle vai ennemminkin täyttä suorituskeskeisyyden puutetta? Kokeile rohkeasti eri lajeja. Jos jokin ei sovi sinulle, siirry seuraavaan. Useat seurat ja liikuntakeskukset saattavat tarjota tutustumiskäyntejä halvalla tai ilmaiseksi.

Taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat toki paljon siihen, mitä liikuntaa voi harrastaa. Kaupunkien tai työväenopistojen palveluista saattaa löytyä sopuhintaisia liikunta-aktiviteetteja ja kursseja, lisäksi opiskelijat ja eläkeläiset saavat usein alennusta eri liikuntapaikoissa. Jos budjettisi on pieni tai olematon, voisitko innostua Youtube-treenivideoista? Niitä löytyy monentasoisille kuntoilijoille ja usein välineitäkään ei tarvita. Jos ulkoliikunta innostaa, ulkoilureittien lisäksi monilla kunnilla on ilmaisia ulkokuntosaleja. Hyvä idea voi myös olla etsiä “höntsäryhmiä”, joissa pelataan joukkuelajeja ilman sen suurempia sitoutumisia tai osallistumismaksuja. 

Aina liikunnan aloittaminen ei ole kiinni käytännön asioista, vaan esteenä ovat liikuntaan liittyvät pelot, vaikeat tunteet ja epävarmuudet. Monilla meillä voi olla hankalia muistoja esimerkiksi koulun liikuntatunneista, jotka ovat jättäneet pitkäkestoisen kammon liikuntaa kohtaan. Häpeä omasta kehosta voi tehdä liikunnan aloittamisesta tuskallista. Jos tunnistat itsessäsi liikuntaan liittyviä vaikeita tunteita, on tärkeää pysähtyä niiden äärelle. Mistä tunne voisi kummuta? Ovatko omat ajatukset ja uskomukset liikuntaan ja omaan pystyvyyteen liittyen hyvin negatiivisesti värittyneitä ja olisiko niitä mahdollista kyseenalaistaa? Liikunnan aloittamista voisi ajatella myös altistusharjoitteluna: etene pienin askelin kohti omia pelkoja ja ahdistuksen aiheuttajia. Voit rakentaa itsellesi harjoittelusuunnitelman, jonka tarkoitus ei ole pelkästään nostaa fyysistä kuntoasi vaan myös auttaa askel kerrallaan kohtaamaan liikuntaan liittyviä tunteita ja pelkoja.

Liikuntaan liittyviä haasteita, ajatuksia ja tunteita voi käsitellä myös psykologin vastaanotolla. Psykologi ei ole liikunta-alan ammattilainen, mutta voi auttaa sinua ymmärtämään paremmin mielensisäisiä esteitä ja ratkaisemaan niitä.

 

Lopuksi vielä anekdootteja siitä, minkälaiset asiat ovat saattaneet auttaa pääsemään alkuun liikunnassa ja parhaimmillaan tekemään siitä elämäntavan:

Laita liikuntavarusteet valmiiksi jo edellisenä päivänä. Vaikka tarkoituksena olisi tehdä “vain” nopea treenivideo kotona, laita tarvikkeet ja vaatteet valmiiksi näkyvälle paikalle tai pakkaa treenireppu.

Kirjoita viikon liikuntakerrat kalenteriin. Muista aikatauluttaa myös mahdolliset siirtymät ja suihkut ym., jotta saat realistisen kuvan siitä, kuinka paljon liikunnan toteuttamiseen kuluu aikaa.

Tee treenisuunnitelma kaverin tai perheenjäsenen kanssa. Jos esimerkiksi uimahalliin meneminen jää herkästi tekemättä yksin, voi suunnitelman peruuttaminen tuntua hankalammalta, jos on sopinut menevänsä sinne jonkun kanssa.

Yhdistä liikunta johonkin kiinnostavaan asiaan. Voisiko kuulumiset kaverin kanssa vaihtaa kävelylenkillä? Tai mitä jos valitsisit yhden suoratoistopalvelussa olevan sarjan, jota katsot ainoastaan polkiessasi kuntopyörää. Liikunta voi olla siinä sivussa tapahtuva asia, kun keskityt johonkin muuhun.

Älä luovuta, jos tulee takapakkia. Jos et ole pariin viikkoon liikkunut suunnitelmasi mukaisesti kiireiden tai vaikkapa sairauden takia, se ei tarkoita sitä, ettetkö voisi aloittaa uudestaan. Ajattele, että jatkat siitä mihin jäit – mikään liikunta ei mene “hukkaan”, vaikka et olisikaan pysynyt tavoitteessasi.

 

 

 

Kirjoittanut Laura Ginström

Posted by